Urpo ja Turpo

Urpo ja Turpo ovat lasten leikkikarhuja, jotka asuvat lastenhuoneessa, vihreän talon yläkerrassa. Urpo on harmaa leikkikarhu, jolla on vaalea töpöhäntä ja leveä pylly. Urpo pitää kukkasista. Turpo on ruskea pieni nalle, hurjapää ja seikkailija.

Urpolla ja Turpolla on aivan oikeat esikuvat. Eräänä päivänä Hannelen Huovin poika esitteli äidilleen kaksi nallea ja ilmoitti niiden nimien olevan Urpo ja Turpo. Karhujen nimet naurattivat Hannelea monta päivää ja niin alkoi syntyä ensimmäinen kirja karhujen seikkailuista, Urpo ja Turpo (Weilin + Göös 1987, 2. painos Tammi 1996). Kirjan kuvitti Jukka Lemmetty.

Urpon ja Turpon tarinat jatkuivat paria vuotta myöhemmin kirjassa Urpo, Turpo ja Ihanaa (Tammi 1991, 2 p. 1996). Siinä karhujen kanssa seikkailee Ihanaa-hevonen, joka hirnuu ”ihanaa” – sillä on nimittäin puhevika.

Urpo ja Turpo -tarinat jatkuivat vuonna 1997 kirjassa Urpo, Turpo ja Hirmuinen ÄM (Tammi 1997). Kirjan tarinat ovat pidempiä ja jännittävämpiä kuin kuin aiemmin, mutta aiheet nousevat kirja-aarteista niin kuin aikaisemminkin. Molla-Maijan naisnäkökulma tuo tarinoihin uutta särmää.

Hirmuinen ÄM -kirjan syntyyn vaikutti paljon se, että karhuista oli tehty myös elokuvia. Hannele oli mukana kirjoittamassa joitakin käsikirjoituksia, ja Urpo ja Turpo alkoivat siinä työssä elää taas hänen mielessään. Nyt karhuista on jo monta elokuvaa: suomalainen Lumifilm-yhtiö sai 1996 valmiiksi kuusi yhdeksän minuutin karhuseikkailua ja vuonna 1997 valmistui vielä seitsemän uutta kymmenminuuttista elokuvaa. Liisa Helminen ja Marjut Rimminen ovat saaneet Urpon ja Turpon liikkumaan nukkeanimaatioissaan.

Urpo ja Turpo ovat olleet suosittuja hahmoja myös teatterissa. Ensimmäisen kerran karhut seikkailivat teatterilavalla vuonna 1994, jolloin Teatteri Eurooppa 4 teki niistä tähtiä. Sen jälkeen karhut ovat esiintyneet mm.Vaasan kaupunginteatterissa, Jyväskylän kaupunginteatterissa, Kouvolan teatterissa, Turun Linnateatterissa, Oulun kaupunginteatterissa, Teatteri Hevosenkengässä, Turun kaupunginteatterissa ja Keravan oopperassa.

Karhut ovat seikkailleet muuallakin: 1996 Tammi julkaisi Urpon ja Turpon laulukirjan, jossa on lauluja, loruja ja leikkejä. Soili Perkiön säveltämistä lauluista ilmestyi myös CD. Laulukirjan ja CD:n uusi painos ilmestyi 2011 Jukka Lemmetyn kuvittamana. Lisäksi Urpo ja Turpo esittelivät Tampereen kaupunginkirjasto Metson toimintaa kirjasessa, jota kirjasto jakoi pienille koululaisille.

Kun kummipoika pyysi ja vaati, Hannele taipui kirjoittamaan  karhujen seikkailusta villissä lännessä. Syksyllä 2003 karhut lähtivät seikkailulle villiin länteen, kun vihreän talon lapset pystyttävät lastenhuoneen lattialle villin lännen kylän. Kirjassa seikkailee myös mystinen pörtsikkä, jolla on oikea esikuva. Yksi Hannelen lapsista teki jouluksi koiralle ison makkaran näköisen lelun. Koira tietenkin repi lelun hajalle tuota pikaa, mutta kirjassa Pörtsikän elämä jatkuu.

Sarjan myöhempiä osia on Urpon ja Turpon joulu, joka ilmestyi syksyllä 2006. Hannelelta pyydettiin jouluaiheinen radiosarja, jonka sankareiksi valikoituivat ketkäs muut kuin leikkikarhut Urpo ja Turpo. Samat tarinat lavenivat myöhemmin kirjaksi, jossa pohditaan muun muassa sitä, kuinka hermo menetetään. Kirja oli niin suosittu, että sen painos loppui kesken jo ennen joulua.

Maailmankaikkeuden olemusta huumorin ja sadun avulla käsittelevä Urpo ja Turpo avaruudessa (2011) on seikkailu, jossa pohdiskellaan aikaa, elämän alkua, mustia aukkoja ja muita avaruuden asioita lempeän filosofisesti.

Vuonna 2013 ilmestynyt Urpo, Turpo ja hirveä irvisaurus on kuvakirja, jossa Urpo ja Turpo onnistuvat kesyttämään sähisevän irvisauruksen. Hellyys on keino jota kannattaa kokeilla, jos yllättäen kohtaa hirmuliskon!

Urpo ja Turpo -kirjoja on ilmestynyt myös Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä.